Lenkkeilyä!

Moikkelis tsuikkelis!

Kerron nyt tylsyyttäni teille Rikun & Minun lenkistä, nyt kun lunta on jo vähän:D  Pari kuvaakin tuli matkanvarrelta digikameralla otettua, joten eivät ole parasta laatua... Mutta niin,  meil oli aika kiva lenkki, oli ihan mukavan lämpöstä ja JÄISTÄ... Hieman on kävelytiet niinko luistelurataa...  Riku taas veti niinko hullu alussa mut loppua kohen käveli ihan nätisti..  Lenkin jälkeen otin verijälkee ja isä vaan ihmetteli ku kävelen koiran kaa mettään päin ja verivana perässä:D Reenattu ei olla kovinpaljoa.. Ei oo ollu nyt tarvetta ku ei oo kisoi mihin oltais menossa. Vähän seisomista sinne ja tuonne harjoteltu, ei kummempaa.

"Mami kannakko kotiin asti?" Tää oli söpö ilme:D

Noi korvat on koomiset mutta söpöt<3  en tiiä mitä se kattoo:P

Mun tekemä panta-hihna setti:D

Seisooooooo, ja mun setti :3

 

Dummy, vammanen, tollo, outo, jalkaeläin:D

 No aawwww<<<<<<<<33333

     Jos on koipieläimiä niin on myös korvaeläimiä:D

Nelijalkainen bussin odottaja:D

Sattasen uusi luistelurata:D  Riku posettaa siinä varrella...  no ei se on kävelytie!:D

Syökää lihaa, Syökää sikaa, vai Syökään paskaa, syökään paskaa?

Joo, elikkäs haluisin hiukan nyt käsitellä tätä koirien ruokavaliota, vaikken mikään expertti siinä olekkaan.

Tän tekstin haluan kirjoittaa R.I.P Fiona, labbisnartun muistolle, ihan omistajien vika oli senkin, ihanan ja sydämmellisen koiran kuolema. 

Ekana haluaisin hiukan kertoa teille että mitä tämä kyseinen labbis sitten söi ja miten sitä kohdeltiin.

Fiona, 8v labbis rouva asui tuntemani henkilön kotona, kirjaimellisesti pihakoirana, koira oli vanha ja todella sairalloisen lihava, koska se ei päässyt ikinä lenkille ja kysyin tätä kerran, niin avstaukseksi sain:  "Käy se sillon ku isä jaksaa, ehk' kerran 2 viikon sisäs tms." Ja tottakai näin koirien omistajana ja addiktina päätin sitten ajuhaa kaikki samat asiat mitä olen kaikille jos koira voi tuolla tapaa. Koira söi Friskiesin pakuroita joissa on semmonen 4% lihaa, ja koira hilseili, korvat kokoajan tulehduksissa, anaalirauhaset täynnä mätää, koira oli masentunut (apaattinen) eikä enään jaksanut, lopulta sen sydän petti.

En nyt väitä että vain se ruoka sen teki, Koira ei saanut yhtään huomiota paitsi tietty rapsutukset korvan takaa ruoan viennin yhteydessä, lisäksi koiria ruokki perheen äiti joka unohti aina "joskus" viedä koiralle ruoan. Liikuntaa se ei saanut ja vanhana koirana varsinkin tuollainen massa apunaan sen sydän petti. 

Ihmiset hoi, ettekö voisi pistää edes vähän rahaa likoon elämänne parhaimman ystävän tähden? Ainakin koiran pitäisi olla ihmisen paras ystävä. Jos teillä ei oikeasti ole kanttia hoitaa koiraa jokapäivä niin paljon kuin se hoitoa tarvii, niin älkää ottako koiraa. Itselläni on kolme koiraa, ja olen tarkkaan huomioinut että JOKAINEN saa päivässä tarvitsemansa hoidon ja vähän lisää. 

Koirat meillä syövät ANF Adultia (Eläinlääkäriltä ostettua, 55€/15kg)  Ja CIBAU LIGHT FORMULA (eläinlääkäriltä ostettua, 50€/12kg) Mutta näitä vain ravinteiden tukemisena, koiramme Barffaavat joka päivä.  Raakoja lihaluita, jauhelihaa ja kasviksia, raakaravintoa siis. Siitä voitte lukea lisää netistä. 

Halpoja, mutta hintaansa nähden erinomaisia ovat esimerkiksi Jahti&Vahti koirankuivaruoat  jotka eivät maksa kuin sen parikymmentä euroa säkki, mutta ovat korkeatasoista. Sitä löydätte AgriMarketeista!

_________________________________________________________________

Niin kaiken kirjavaa sakkia kuin koiranomistajat ovatkin, välillä tuntuu, että joku palikka heillä kaikilla on päässä vinksallaan. Vai olisiko peräti geenivirhe? Miksi muuten ihminen haluaisi viettää vähäisen vapaa-aikansa  märässä metsässä hirvikärpästen syötävänä, maata likaisessa viemäriputkessa raunioradalla maalimiehenä tai stressata päänsä puhki tiettyjen tottelevaisuusliikkeiden toimimattomuutta.

Ja kun yritän selittää tuota ystävilleni, he pudistelevat päätään ja lähtevät sen jälkeen iloisina omiin rientoihinsa; Intialaiseen päähierontaan, Kotiin katsomaan TV:tä, Shoppailemaan...tms.  Näinhän toki JÄRKEVÄ  ihminen tekee, lataa akkuja raskaan koulupäivän jälkeen ja rentoutuu. Toisin on koiraharrastajan laita - hän jatkaa sitkeästi kokeeseen reenaamista, vaikka tietää viettävänsä viikon ennen koetta pelon ja kauhun täyttämiä, unettomia öitä.

____________________________________________________________

Agility Training

"Agi ei oo meijän harrastus, ei tää onnistu..."

ja vasta lauseeksi... "Ei saa luovuttaa"

Joo elikkä eiliset agireenit meni aika pitkäksi, kun oli parisen tyyppiä mukana, ja kaikki piti tehä tarkasti ja toistaa miljoona kertaa:D Eipä siinä, agi on mukavaa, jos koira ois innostunu. Ohjeeksi tuli hankkia jtn. joka kiinnostaa ylenpalttisesti koiraa ja se juoksis sen perässä ku hullu... hmm.... jos nyt miettii, niin riku ei tykkää leikkiä, joten kai se pitää jotain linnunsiipeä ottaa mukaan. Onneksi pääsen Nellin kanssa aloittelemaan ensikesänä reeninkiä, tähän asti koti agii ja tokoo.  Mutta ihan positiivista palautetta tuli Katrilta (kouluttaja) ja Nyt oon sit ommellu parisen hihnaa ja pantaa... Asiasta viidenteen:D Lauantain vietin Rikun kanssa Erikan luona.

Kuvia en valitettavasti saanut reeneistä, kun ei ollu kuvaaja ja muutenki oli semmonen kakka keli et luntasato ja vettäsato ja pimiää oli.

Ja Riku poika ihana keksi hienon tempun tehä.. oltiin lähetystä ja toi yhtäkkiä ampasee kesken hienon suoritusken kentän toiseen päähän mettään hiirijahtiin... onneksi pysähty tekeen tarpeitaan niin sain kiinni, ja toisto tehtiin onnsituneesti perään, niin ei jääny huonoa makua suuhun:D

Eipä sitten muuta tältä erää, tänään vielä pitkät iltalenkit ja voilah:D 

Lalllalalla, Old Pictures and Old Times

Nonniin elikkäs meillä on nyt vähän ollu Rikun kanssa taukoa, kun on hirvenpyyntiä ollu aika reippaasti. 

Ajattelin nyt tällä kertaa kertoa  reenihetkistä ja mm. mistä me lähdettiin ja mihin ollaan päästy. Rehellisesti sanottuna Riku ei aina kuuntele mua, varsinkaan lenkeillä. Mutta jatketaas:

Mistä lähettiin:

Rikun kanssa met lähimmä siitä että kun kotona sattui pieni tapaturma. Olin nuorempi pari vuotta kuin nyt, ja Riku oli äidin rapsutettavana sohvalla mie tulin siihen viereen ja riku puri minua naapasta. Ei pahasti mutta sillä lailla että kuitenkin kävi kipeää. Oli siis kateellinen äidin huomiosta. No, tämän jälkeen äiti löysi lehdestä ilmoitukset Karvakuonojen koirakoulusta ja soitti sinne. Sieltä eräs ohjaaja (Aino) sanoi että tulla heti seuraavana sunnuntaina sinne harjoittelemaan. Ja seuraava sunnuntai olikin ihan kamala. Riku veti joka suuntaan, Kuono oli kiinni maassa, ei mitään katsekontaktia ja en melkein pärjänny sille kun asettui hajun luokse ja pisti maate ja sain siis kirjaimellisesti raahata sitä hurttaa perässäni. Tätä jatkui 2kk....

Mihin ollaan tultu: 

 

.... 2kk:n päästä alkoi sujua, kiinnostuin valtavasti tokosta ja aloinkin työstämään seuraamista oikein kunnolla.  Kun reenailin jo kuudennetta kuukautta siellä, alkoi kaikki sujua. Pääsin ylempään luokkaan ja siitä alkoi Rikun ja minun yhteinen harjoittelu jakso.

Tähään päivään mennessä Riku on tällainen:

Se ei enään seuraa nätisti, eikä vedä (lenkillä ja vapaalla vetää ja se on työn alla että se saataisiin pois) Sillä pysyy kontakti eikä kuono laahaa maassa. Se ei ole enään 2vuoteen purrut minua kertaakaan. Se ei hypi taluttimessa koulutustilanteessa ja on ihanteellinen perhekoira. 

Ai luv juu<3

_______________________________________________

Sitten näitä reenikuvia viime viikoilta/kuukausilta kiitos kuvaajille!

Seuraa! Ihan nätisti se menee (c. Erika)

Seisoo! Äwwww (c. Erika)

Hae! Kommee poika. (c. Erika)

 Sivu!. ihana.....<33  (c. Erika)

Workouts & fun

Olemme Rikun kanssa treenattu vähän kaikenlaista. Muunmuassa, agilityä & tottelevaisuutta. Me olemme myös pitäneet hauskaa, ja viihtyneet jopa luonnossa pitkiä aikoja. Hirvenmetsästys aika alkoi viime viikolla, ja koira on kulkenut isännän kanssa metällä, ja minä olen sitten vain hiipinyt perässä koiran vahtijana, minä siis olen huolehtinut että koira pysyy hallinnassa ja mukana, ja tulee varmasti luokse kun lähdetään pois.

Aloin myös tylsyyttäni bloggaamaan, ja kun Laura tekaisi minulle ja Rikulle tämän aivan ihanan blogikuvan!
Blogi on puoliksi englantia puoliksi suomea, tietomme ovat englanniksi jotta ovat ns. minun parin kaverin luettavissa. Kirjoitan myös blogia joskus englanniksi mutta saa luvan tämä blogin aukaisu teksti olla suomea. Uskon että kaikki ymmärtävät brittienglantia jota luultavasti tulen tänne kirjoittamaan.